Kulttivoide, joka paransi sitkeän taiveihottuman

Olimme pitkään neuvottomia tyttäremme uskomattoman sitkeän, vuoden ympäri atooppista ihoa vaivaavan taiveihottuman kanssa. Sitä on vilkaissut ajan saatossa niin sairaanhoitaja, terveydenhoitaja kuin lääkärikin. Ohjeeksi saimme, kuten arvata saattaa, rasvata ihoa yhtä sinnikkäästi apteekkirasvoilla, hädän hetkellä voisi turvautua hydrokortisoniin.

Jonkinlainen tolkku ja rauhoittuminen saatiin aikaan, kun pidettiin tiukasti kiinni siitä, että iho rasvataan aina välittömästi suihkun jälkeen ja vaihdellaan paria voidetta jaksoissa. Käytössä oli pitkään puhdas sheavoi, sekä perus Aqualan, joista jälkimmäisen olen halunnut heittää mäkeen siitä asti, kun sitä terveydenhuollon puolesta suositeltiin. En vain uskaltanut heti lähteä sooloilemaan, vaikka tämä nyt jo hiukan naurattaakin. Näillä nikseillä saatiin kuitenkin leviäminen loppumaan, ajoittaiset paremmat hetket tai läiskät lähes häviämään, kunnes ne taas lehahtivat takaisin.

Yrittänyttä ei laiteta, totesin ja päätin heivata apteekin keltaisen tuubin ja korvata sen jollain. Ja silloin muistin niin monet kerrat kehutun Weledan Skin Food -voiteen. Klik klik vaan ja toiveikkaana uuteen yritykseen!

Skin Food -voide hämmästytti heti alkuun tuhdilla koostumuksellaan. En pääse yli ajatuksesta, että tämä on kuin luonnonkosmetiikan Bepanthen, ihon pienten kriisikohtien ihmerasva, joka pelastaa tilanteen kuin tilanteen. Jos nyt vielä jatkan bepanthenvertausta, on Skin Food kuitenkin aavistuksen kevyempi ja paremmin imeytyvä, mutta silti niin samankaltainen. Ei siis missään nimessä omasta mielestäni mikään laajojen ihoalueiden yleisvoide, vaan tehoapua tarvitsevien kohtien hoitoon sopiva vaihtoehto.

Tuubi on pieni (meillä ensimmäisenä kokeilussa 30ml), mutta riittää tällaisessa tehovoidekäytössä pitkään. Jaksottaisesta kyynärtaipeiden, kainaloiden, niskan ja poskien rasvaamisesta huolimatta ei loppua näy, mutta olen niin myyty, että ostin jo Sokoksen 3+1-päiviltä seuraavan tuubin jemmaan. Alkuun käytimme tätä vuorotellen sheavoin kanssa, mutta nyt tilanteen rauhoituttua riittää ihan pelkkä Skin Food ylläpitämään ihon hyvää tilanneta. Suurien alueiden rasvaamiseen käytämme edelleen sheavoita, kun sille on tarvetta.

Harvoin olen ihan näin myyty ja jokin pieni "mutta" on tuotteessa kuin tuotteessa, mutta tämä on kyllä nyt ihan silkkaa rakkautta. Okei, tuoksu voisi olla miedompi, mutta hei, katsokaa noita taipeita! Kahden vuoden ihottumataistelun jälkeen, kun lopulta parin kuukauden käytön jälkeen havahduin taipeiden sileyteen, nousi silmiini kyyneleet. Skin Foodille ehdottomasti jokin palkinto tai pysti!

Voidetta valmistetaan ikivanhan reseptin mukaan, enkä ihmettele. Se sisältää paljon hyviä hoitavia ainesosia, mutta vegaanit huomio, INCI:stä löytyy myös sekä lanoliini että mehiläisvaha. Skin Food on erinomainen kuivan ja atooppisen ihon hoidossa, käy huulirasvasta ja kyynärpäiden rasvaamiseen. Minä ajattelin seuraavaksi kokeilla, mitä tämä saisi aikaan kyynär- ja kantapäille.

Jos Skin Food on sinulle tuttu, mutta vierastat sen tuoksua, kannattaa seuraavaksi kokeilla Weledan Calendula-sarjan vartalovoidetta, joka on hyvin Skin Foodin kaltainen, mutta miedomman tuoksuinen voide. Lue vertailu näistä tästä postauksesta.

Tässä on taas tuote, jota on saatavilla vaikka ja missä, ja vieläpä kahdessa pakkauskoossa. Jälleenmyyjiä ovat esimerkiksi Biodelly, Ruohonjuuri, Sokos, Hyvinvoinnin tavaratalo, Ekolo ja muut, sekä jopa Fitnesstukku ja Bebes! Pienen tuubin hinnat pyörivät noin kymmenessä eurossa ja isomman noin viidessätoista. Ei siis lainkaan mikään suuri sijoitus.

 Oletteko te kokeilleet vai olisko kenties aika? Hypetystä muilta?

Ann-Christine

Postaus sisältää mainoslinkkejä.