Viherkasvit: 10 vinkkiä aloittelijalle

Puhumme toisinaan täällä blogin puolella kosmetiikan lisäksi hyvinvoinnista yleisellä tasolla. Välillä tuo on itsensä tutkiskelua, joskus hyvinvointia tukeva ruoka-aine. Tänään haluan nostaa esille huonekasvit, sillä niiden vaikutus hyvinvointiimme on suurempi kuin moni uskoisikaan.

Meistä jokainen tietää miten valtava vaikutus luonnolla on ihmiseen. Luonto tutkitusti vähentää stressiä ja masennusta, parantaa vastustuskykyä ja luonnossa liikkuvilla on yleisellä tasolla myös muita vähemmän allergioita. Suurin vaikutus, jonka jokainen voi huomata lyhyelläkin luonnossa vierailulla, on se mielenrauha, jonka mukaansa saa.

Moni meistä asuu kuitenkin kaupungeissa ja luonnossa liikkuminen voi jäädä muutenkin vähemmälle esimerkiksi kiireisessä elämäntilanteessa (vaikka ei pitäisi, stressaantuneena luonnossa liikkumista pitäisi lisätä), ja herkästi voi kokea ettei vehreyttä saa elämäänsä ihan niin paljon kuin haluaisi. Onneksi kasvillisuudesta ei tarvitse nauttia vain ulkona, vaan luontoa voi myös tuoda omaan kotiinsa viherkasvien muodossa.

On ollut omalla tavallaan hauska huomata, miten etenkin stressaantuneena alitajunta suorastaan huutaa päästä luonnon keskelle. Pakko päästä metsään tai pakko lähteä rannikolle ovat tuolloin tyypillisiä tarpeita minulle ja ystävien puheista päätellen myös monelle muulle. Minulla on myös taipumusta poiketa kukkakauppaan stressaantuneena tai uupuneena ja "hankkia perheenlisäystä" viherkasvien muodossa, kuten välillä vitsailemme. Luonnon lähellä olemisen tarve on niin juurtunutta ihmiselle, että ihmekkös tuo!

Huonekasvi muuttaa välittömästi tilan tunnelman ja kasvien lähellä olo ja hoitaminen tuo vastaavaa mielenrauhaa kuin luonnossa liikkuminen tai puutarhanhoito, pienemmissä määrin tosin. Se on kuitenkin ihan loistavaa ensiapua ja itseasiassa äärimmäisen hyvin hyvinvointia tukevaa muutenkin; huonekasvit parantavat huoneilman laatua roimasti, mm. sitomalla itseensä hiilidioksiidia ja ilmaan haihtuvia kemikaaleja, kuten VOC-kaasuja, formaldehydiä ymv, mitä kodin elektroniikasta, huonekaluista ja maalipinnoista haihtuukaan. Jotkin kasvit myös kosteuttavat tehokkaasti huoneilmaa, helpottavat siten esimerkiksi kuivasta ihosta kärsiviä ja vähentävät ilmassa leijailevan pölyn määrää. Toisaalta osa kasveista vapauttaa myös runsaasti happea yöaikaan ja voivat parantaa sen myötä unenlaatua.

Tiesitkö, että NASA suosittelee yhtä huonekasvia kotiin jokaista 9 neliömetriä kohti, juurikin sisäilman vuoksi?

Huonekasvien hyödyt ja suoranainen tarve kotiin on siis selvä juttu, mutta moni epäröi huonekasvien hankkimista niiden hoitamisen vaikeuden vuoksi. Ei koeta olevansa viherpeukaloita, vaan tappavan jokaisen kotiin kannetun kukkasen alta aikayksikön. Olen itsekin ollut tällainen omasta mielestäni toivoton tapaus, oikein puutarhurisuvun häpeäpilkku, mutta toivoa on aina. Kukaan ei synny kasviosaajana, vaan kasvien hoitaminen on opeteltava taito siinä missä mikä tahansa muukin. Nyt meilläkin komeilee oma pieni viidakko olohuoneessa.

Tässä muutama vinkki siihen, miten pääset alkuun:

1. Pohdi, miten paljon valoa huoneeseen tulee, tai esimerkiksi mihin ilmansuuntiin ikkunat osoittavat. Tällä tiedolla kukkakaupan työntekijät voivat neuvoa kyseiseen huoneeseen sopivan kasvin ja yleispätevän kasteluohjeen. Hyvä nyrkkisääntö on kuitenkin, ettei juuri mikään kasvi halua asua paahteessa, eli suorassa auringonpaisteessa (eteläikkunalla). Lapsi- ja eläintalouksien kannattaa varmistaa myös, ettei kasvi ole pureskeltuna myrkyllinen.

2. Aloita maltillisesti yhdestä tai kahdesta kasvista. Uuden kasvin hankinta on ajankohtaista, kun huomaat taitavasi ja tuntevasi aiemmat kasvit. Älä lannistu epäonnistuneesta kasvikokeilusta, vaan kokeile seuraavaksi jotain muuta. Tietyn tyyppiset kasvit eivät välttämättä esim. istu omaan kastelutyyliisi tai siedä taipumusta kastelun unohteluun, kun taas jokin toinen yksilö on kuin luotu sinulle.

3. Suosi ensimmäisinä kasveina itseensä vettä varastoivia ja jossain määrin kuivumista (kastelemisen unohtamista) sietäviä mehikasveja, eli sukkulentteja, etenkin jos uskot unohtavasi kastelun. Mehikasvit varastoivat lehtiinsä vettä ja osaavat hyödyntää tätä kuivuessaan, kunnes taas saavat vettä ja täyttävät varastot uudestaan. Jos taas uskot kastelevasi vähän varmuuden vuoksi (ei suositeltavaa, mutta sitä sattuu), valitse tasaista kosteutta suosivia lajikkeita, kuten saniaisia.

4. Salaojita ruukut. Tämä tapahtuu kaatamalla kukkakaupoissa myytävää lekasoraa muutama cm ruukun pohjalle ja vasta sitten kasvi ja multaa päälle. Lekasora takaa sen, ettei multa jää vahingossakaan liian märäksi. Kannattaa myös suosia altakasteluruukkuja, joiden pohjalla on reikä ja jotka sijoitetaan aluslautasen päälle.

5. Jos olet huonomuistinen, voit pitää kirjaa saamistasi kasvien hoito-ohjeista tai ryhmitellä kasvit samojen tarpeiden mukaan (kasvit pitävät muutenkin toisen kasvin vieressä olemisesta). Monta kasvia hoitaessa voi helposti mennä sekaisin, mistä olosuhteista mikäkin kasvi piti. Ei siis ole lainkaan huono idea pitää jossain hätävarana listaa, josta tiedot voi varmuuden vuoksi tarkistaa, tai sijoittaa esimerkiksi kerran viikossa kasteltavat kasvit vierekkäin, harvemmin kasteltavat toisaalle. Jos kasvien nimet on vaikea muistaa, voi ne vaikka merkata teipillä ruukun pohjaan.

6. Opettele lukemaan kasvejasi ja kokeilemaan rohkeasti sormella mullan kosteutta. Kokeileminen on ainoa tapa tietää, onko multa vielä kosteaa ja tarvitseeko kasvi vettä. "Pintamullan kuivuminen" kokeillaan 2-3cm syvyydestä! Ilmiselviä merkkejä ovat kasvin nuupahtaminen, sameat lehdet tai sukkulenttien pinnan rypistyminen.

7. Kastelukannun lisäksi tarvitset suihkepullon. Monet kasvit pitävät kosteasta sisäilmasta ja suorastaan rakastavat sumuttelua! Esimerkiksi peikonlehti virkoaa ja kohottaa lehtensä sumuttelun ansiosta. Sumuttelusta pitävät myös erityisen paljon saniaiset ja muut kosteampien olosuhteiden kasvit. Suihkuttelua voi harrastaa melkeinpä niin usein kuin muistaa ja jaksaa.

8. Pyyhi kasvien lehdet pölystä tasaisin väliajoin tai käytä kasvit suihkussa. Pölyinen kasvi ei saa niin paljon valoa, kuin tarvitsisi.

9. Lisäravinteet ja mullan vaihdot? Yleispätevä ohje on herää tähän keväällä. Kyllä kasvi selviää myös ilman kyseisiä huoltotoimenpiteitä, mutta tällä tavoin kasvi saa parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet tulevaa kautta varten. Ahtaaksi käyneet ruukut vaihdetaan isompiin ja lannoitetta/ravinteita annostellaan kasveista riippuen läpi kasvukauden, eli syksyyn asti. Tässä pätee jälleen kerran ohjeiden ja avun pyytäminen paremmin osaavilta. Kasvi ei kuitenkaan kuole, jos skippaat tämän, mutta kasvaa vaatimattomammin eikä välttämättä "kukoista".

10 Jos kiinnostusta oppia lisää löytyy, kannattaa suunnata kirjastoon huonekasvioppaiden, Youtubeen viherkasvitilien videoiden tai kasveihin erikoistuneiden IG-tilien pariin! Inspis on paras tapa lisätä omaa intoa ja taitoa.

On siis ihan totta, että kasvien elossa pitäminen vaatii hieman viitseliäisyyttä, mutta kasvien tuoma hyöty on niin valtava, että vaivannäkö on todella vaivan arvoista. Alku voi olla hieman takkuileva, mutta varmaa on se, että kukaan ei ole syntynyt tuomittuna epäonnistumaan kaikkien kasvien kanssa. Kannattaa uskaltaa ja kannattaa harjoitella! Toivottavasti uskallatte päästä alkuun tai jonkin matkaa eteenpäin näillä ohjeilla. Olosi paranee taatusti niin fyysisesti kuin henkisestikin!