Nyt blogin kaappaa jälleen hetkeksi Stefania, erityisesti positiiviseen psykologiaan ja luonteenvahvuuksiin perehtynyt psykologi. Stefanian kirjoituksissa etsitään kultaista keskitietä kohti tasapainoista elämää lempeällä, humoristisella ja armollisella asenteella.
Kehotan teitä lukemaan tämän kirjoituksen tietokoneelta ja pitämään vieressänne älylaitetta, jota käytätte eniten. Ottakaa älylaite käteenne ja varmistakaa, että se on päällä.
Kehotin kerran luokallista opiskelijoita ottamaan älypuhelimensa esille. Jokainen opiskelija noudatti kehotustani. Yli puolet opiskelijoista painoivat laitteensa saman tien hereille ja alkoivat keskittyneesti sivellä sen näyttöä. Keskeytin heidät toteamalla, että en koskaan ollut kehottanut heitä tekemään laitteellaan mitään muuta kuin ottamaan sen esille. Ehditkö sinä tarkistaa saapuneiden ilmoitusten määrän tai avata jonkin sovelluksen ennen kuin jatkoit tekstin lukemista?
Huomasin jonkun aikaa sitten kuuluvani niihin, joiden silmät väsyvät nopeasti eteenkin pienien näyttöjen tuijottamisesta. Nykymaailmassa ongelman voisi todeta olevan harmillinen, sillä näyttöjen välttelyä ei ole tehty meille helpoksi. Silmieni herkkä kuivuminen ja niiden väsymisestä aiheutuva päänsärky ovat kuitenkin oikea onnenpotku, sillä minun on ollut pakko alkaa tarkastella omaa näyttökäyttäytymistäni kriittisesti. Olenkin ladannut Android-puhelimeeni sovelluksen, joka raportoi minulle päivittäin, miten paljon olen puhelimeni eri sovelluksia edellisen vuorokauden aikana käyttänyt. Lisäksi joka kerta, kun vedän puhelimeni ilmoituspalkin alas, näen kuinka monta minuuttia olen puhelintani siihen mennessä vuorokauden aikana käyttänyt ja kuinka monta kertaa olen näytön lukituksen avannut. Sovellus, jota käytän, on nimeltään QualityTime ja toimii mielestäni suositeltavasti.
Ota taas esille eniten käyttämäsi älylaite. Avaa näyttösi lukitus mutta stop, älä vielä paina mitään auki aloitusnäytöltäsi. Pysähdy hetkeksi pohtimaan, mitä tunteita ja impulsseja näytön tarkasteleminen sinussa herättää. Tekeekö sinun mieli avata jokin tietty sovellus tai tarkistaa ilmoitukset ilmoituspalkistasi? Ei ole suinkaan epätavallista, että peukalomme on jo melkein painamaisillaan suosimaamme kuvaketta heti näytön avautuessa. Anna sitten itsellesi lupa toteuttaa mielitekosi. Mitä tunnet? Saatat esimerkiksi kokea tyytyväisyyttä uusista tykkäyksistä. Huvittuneisuutta bongaamastasi memestä. Lukemattomien sähköpostien määrä saattaa ahdistaa. Ehkä petyt kun huomaat, ettei ystäväsi ole vieläkään vastannut viestiisi. Onko tunteidesi kirjo laitteen selailun jälkeen positiivisesti tai negatiivisesti värittynyt vai neutraali? Itse olen huomannut että laite, jota markkinoidaan elämänlaatuamme parantavana, tuntuu usein tarjoavan minulle kourallisen mielipahaa ja ainoastaan hyppysellisen mielihyvää.
Näyttökäyttäytymiseni seuraaminen järkytti minut jo ensimmäisinä päivinä, sillä tulin vihdoin ymmärtäneeksi, miten huomaamatta älypuhelimeni vie päivästäni korvaamattomia minuutteja, jopa tunteja. Hätääntyneenä yritin rajoittaa puhelimeni käyttöä radikaalisti. ”Otan puhelimeni esille vain kerran työpäiväni aikana” tai ”suljen puhelimeni ajoissa ennen nukkumaanmenoa”. Lopputulos oli kuitenkin loputon epäonnistumisen tunne, sillä petyin jatkuvasti siihen, että en pystynyt noudattamaan itselleni asettamia ankaria rajoja. Tämäkin oli kuitenkin oikea onnenpotku, sillä tulin puhelimeni käytöstä erittäin tietoiseksi. Enää ei käynyt niin, että olisin huomaamattani ajautunut selailemaan jotakin sovellusta minuuteiksi tai kymmeniksi.
Seuraan puhelimeni käyttöä yhä edelleen, mutta enää en ole jumittunut ajatukseen siitä, että en saisi käyttää puhelintani esimerkiksi vain tuntia päivässä. Sen sijaan en ota puhelintani esille harkitsematta ensin tarkkaan, onko sen esille ottaminen todella tarpeellista. Tarpeeksi hyviä syitä puhelimen esille ottamiseen ovat minulle esimerkiksi bussiaikataulujen tarkistaminen, äänikirjan päälle laittaminen, koirani valokuvaaminen tai jonkin tärkeän asian ilmoittaminen läheiselleni. Kun otan puhelimeni esille, yritän myös aina tehdä mahdollisimman monta asiaa samalla kertaa, ettei puhelin olisi kädessäni jatkuvasti.
Osa teistä ehkä muistaa, että mainitsin viimeisimmässä kirjoituksessani hyväksyvästä tietoisesta läsnäolosta ja siitä, miten mindfulness mullisti lopulta myös kännykkäni käytön. Silloin kirjoitin, että olen mindfulnessharjoittelun ansiosta oppinut muun muassa yhä paremmin tunnistamaan, koska minun on pidettävä paussi. Älypuhelin on minulle hyvä renki, mutta en missään nimessä halua sitä isännäkseni. Jätän siis selailematta kuvia täydellisistä elämistä, kun minua ahdistaa jo valmiiksi. En enää turhaan pahoita mieltäni seuraamalla Facebook-ryhmien keskusteluita. Vähät välitän siitä päivittyykö oma tilini välillä viisi kertaa päivässä ollakseen sitten kaksi viikkoa päivittymättä. Läheiseni tietävät soittaa, jos haluavat minulta vastauksia saman tien. Pidän välillä lomaa somesta siten, että saatan olla avaamatta suosimiani sovelluksia monen päivän ajan. Ellen olisi tietoisesti ja hyväksyvästi läsnä hetkessä, itsessäni, ajatuksissani ja tunteissani, nämä toimintatavat olisivat jääneet minulta löytämättä.
Oman kännykänkäyttöni kolme kultaista sääntöä voisin tiivistää seuraavanlaisesti:
1 Tarkkaile, kuinka paljon puhelintasi käytät.
Seuraan oman Android-puhelimeni käyttöä sovelluksella QualityTime. Olen kuullut, että Iphonesta puhelimenkäyttötilastoja löytyy jo valmiiksi jostakin akun asetuksista.
2 Määrittele, miten paljon ja minkälaisissa tilanteissa haluaisit pyrkiä puhelintasi käyttämään.
Käyttämäni sovellus QualityTime hälyttää, kun olen käyttänyt puhelintani 75 minuuttia keskiyön jälkeen. Tavoitteeni on, että en käyttäisi puhelintani enemmän kuin puolitoista tuntia vuorokaudessa. Välillä päätän kuitenkin maksaa laskuja puhelimellani, tai katsoa puhelimestani vaikkapa hyödyllisen dokumentinpätkän, kun istun bussissa. En soimaa itseäni, jos asettamani rajat ylittyvät satunnaisesti, sillä noudatan myös sääntöä numero kolme. Tilanteissa, joissa en halua puhelimeni häiritsevän minua (esimerkiksi oleskellessani läheisteni kanssa), laitan puhelimeni äänettömälle, tai "älä häiritse"-tilaan. "Älä häiritse" -tilassa äänettömyyden rikkovat ainoastaan suosikkiyhteystietojeni puhelut.
3 Pyri käyttämään puhelintasi tietoisesti.
Kun alkaa aktiivisesti kiinnittää huomiota puhelimensa käyttöön, oppii pian tunnistamaan halunsa käyttää puhelinta jo ennen kuin on ottanut sen esille. Kuten jo kirjoitinkin: en ota puhelintani esille harkitsematta ensin tarkkaan, onko se todella tarpeellista. En myöskään jää selailemaan puhelintani päämäärättömästi, vaan katson esimerkiksi Instagramin tarinoista aina vain niiden käyttäjien tarinat, jotka todella kiinnostavat minua sillä hetkellä, eivätkä esimerkiksi tuota minulle tarpeettomia, negatiivisia tuntemuksia.
Onko sinulla tapana uppoutua someen kuin huomaamattasi?Oletko sinä seurannut tai rajoittanut näyttökäyttytymistäsi? Miten?
SEURAA LUONNONKAUNISTA
FACEBOOK-SIVU
FACEBOOK-SIVU
Laitoin kaksi vuotta sitten puhelimen kokonaan äänettömälle ja olen pitänyt puheluääniä päällä vain muutaman kerran esimerkiksi lääkärin soittoajan takia. Paras päätös ikinä! Tähän päätökseen johti mm. se, ettei suurin osa ihmisistä osaa kirjoittaa asiaansa yhteen viestiin, vaan pahimmillaan jokainen lause lähetetään erikseen. Kyllästyin vaan siihen kilinään yhtenä iltapäivänä ja sille tielle jäätiin :D
VastaaPoistaVälillä someen uppoutuminen on ihanaa <3