20. syyskuuta 2019

Jos mielemme olisi kuin musiikkia



Kuuntelin muutama päivä sitten ohjattua meditaatiota Calm-appin kautta, jossa päivän aiheena oli vat tauot. Vaikka tilan antamisen tarve palautumiselle ja hengähtämiselle on jo useissa medioissa toistuva teema ja olen itsekin saanut todistaa niiden vaikutuksen sekä puuttuessaan että olemassaollessaan, aukeni tuosta harjoituksesta jotain aivan uutta ajateltavaa. En ollut sittenkään tainnut sisäistää niiden todellista merkitystä, ennen tuota hetkeä. En itseasiassa ole eläissäni tainnut törmätä mihinkään yhtä konkreettisesti havainnollistavaan esimerkkiin.

Rauhallinen kertoja käytti nimittäin mielemme vertauskuvana musiikkia ja sitä rytmittäviä taukoja.

Musiikin tauoista puhuttaessa kuvaillaan nimittäin niin taidokkaasti taukojen merkitystä. Tauot eivät ole hetkiä jolloin musiikkia puuttuu, vaan ovat itsessään merkittävä väline ja lisä, jolla voidaan luoda tunnelmaa, lisätä painoa melodialle ja tuoda aivan toisenlaista syvyyttä teokseen. Tauot ovat ehkäpä tärkein keino luoda nuottien väliin jonkinlaista struktuuria - jotta melodiassa olisi ylipäätänsä mitään järkeä. Musiikin kohdalla ymmärrämme todella taukojen merkityksen ja sen kaoottisuuden, mitä jäljelle jäisi, mikäli tauot poistaisi kokonaan.

Sillä miltä kuulostaisi jatkuva soittimien kilinä ja pauke, ellei välissä saisi lainkaan tilaa hengähtää tai siirtyä? Oli soittaja kuinka lahjakas tahansa, nuotit kuinka harkittuja hyvänsä, olisi lopputulos lähinnä kuormittavaa mölyä, jota kukaan ei jaksaisi kuunnella.

Sama pätee ihan mihin tahansa muuhun elämässä. Parhaan ystävänkin hulvaton seura alkaa käydä hermoille, mikäli toiseen ei saa lainkaan hajurakoa. Liian kauan yhtä jaksoa oman kullan kanssa tuo rasittavimmat piirteet esiin molemmissa. Inspiroivinkin työ muuttuu puurtamiseksi, jos työmäärä kasvaa liian suureksi ja tahti liian intensiiviseksi. Ja liian kovaa vauhtia mielessä hyrräävät ajatukset muuttuvat loputtomaksi sekamelskaksi, josta ei lopulta saa mitään tolkkua. Näistä kaikkiin edeltäviin osaamme luonnollisesti ottaa hieman etäisyyttä, kun olo muuttuu ikäväksi, mutta miten tauottaa omia ajatuksia? Miten rauhoittaa ja luoda tilaa johonkin, joka on kirjaimellisesti meidän itsemme sisällä?

Painamalla paussia, ehkä palautumalla jonkin mieluisan tekemisen parissa, mutta ennen kaikkea meditoinnin ja tietoisen läsnäolon harjoituksten avulla. Sillä ne toimivat mielellemme tismalleen samoin, kuin tauot musiikille.




Olisiko sinun mielessäsi tilaa tauoille?



Lue lisää meditoinnista ja tietoisesta läsnäolosta
Luonnonkauniin Hyvinvointi-kategoriasta



PYSY AJANTASALLA JA
SEURAA LUONNONKAUNISTA:
FACEBOOK-SIVU

Osallistu keskusteluun!

© Luonnonkaunis. Design by FCD.