Kun viherkasvien hoidon alkeet ovat hallussa ja kasvien hoidon tuoma mielihyvä vie mennessään, kasvaa myös jano kehittyä. Kasvien kukoistamaan saaminen, uusien lehtien puhkeaminen ja kasvin tuuheneminen saavat aikaan innostuksen palon. Saatat huomata kysyväsi, mitä muuta viherkasvit tarvitsevat, kuin auringon valoa ja vettä?
Tänään nostetaan viherkasviosaaminen seuraavalle tasolle, ja perehdytään niin oikean ruukun valintaan, mullan tuunailuun, lannoittamiseen kuin kasvivaloihin.
Sekoita kasville sopiva kasvualusta
Oletko tullut ajatelleeksi, että myös kodin viherkasvit voivat hyötyä erilaisista kasvualustoista? Kasvualustoilla tarkoitetaan erilaisia maa-aineksia/materiaaleja, tai niiden yhdistelmiä, joissa kasvi kasvaa. Eiväthän kasvit luonnossakaan juuri koskaan kasva mustassa perusmullassa, joka on tarkemmin ajateltuna hyvin luonnoton ja tiivis pohja kasveille.
Vaikka kasvi pärjääkin hyvin kaupan valmiissa multasekoituksessa, voi sen kasvu ja hyvinvointi kohota silmissä oikean kasvualustan valinnan myötä. Esimerkiksi erityisen läpäisevästä kasvualustasta pitävä kasvi tykkää, kun sekoitat mullan sekaan osan hienojakoista hiekkaa tai perliittiä, ja kosteikkokasvit rakastavat mullan seassa runsaammin kosteutta pitävää kasvusammalta. Sademetsistä, runsaan rouheisesta ja kasviosien täyteisestä maasta luontaisesti pitävät kasvit, kuten peikonlehti, nauttii mm. kaarnan paloja sisältävästä kasvualustasta.
Oikean kasvualustan saat valittua googlaamalla kasvin nimi englanniksi + soil mix/potting mix.
Täysin mullaton kasvualusta
Viherkasvien mullan hienosäätäminen on ollut kasviharrastajien käytössä iät ja ajat. Niiden ohella on myös mahdollista koostaa täysin mullattomia kasvualustoja, jotka kootaan kasvin erityistarpeiden mukaan erilaisista kosteutta pitävistä, ilmavuutta ja rakennetta tuovista ainesosista. Suosittelemme tutustumaan Facebookin Mullattomat-ryhmään, mikäli tämä vaihtoehto kiinnostaa.
Valitse oikea ruukkumateriaali
Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mistä materiaalista valmistettuun ruukkuun istutat kasvit. Kukkaruukkujen materiaali vaikuttaa veden haihtumiseen, kasvupohjan kuivumisnopeuteen ja näin ollen myös kasteluväliin. Saman kasvilajin yksilöiden kasteluväli voi siis olla hyvin erilainen, valitusta ruukkumateriaalista riippuen.
eivät suotta ole kasviharrastajien suosiossa. Saviruukut ovat painavia ja sopivat isommallekin kasville. Ne eivät myöskään kuumene auringonvalossa kuten muoviruukut. Lasittamaton, huokoinen savi läpäisee ilmaa ja kosteutta hyvin, mutta tämä tarkoittaa myös sitä, että kasteluväli on muoviruukkuun verrattuna tiheämpi. Saviruukku on oikea valinta kasveille, jotka vaativat hyvin läpäisevän ja kasteluiden välillä kuivuvan kasvualustan. Esimerkiksi anopinkieli, mehikasvit, kaktukset ja palmut viihtyvät saviruukuissa.
ovat kevyitä ja kestäviä. Ne pitävät mullan kosteana pidempään kuin saviruukut ja sopiikin parhaiten kasveille, jotka viihtyvät tasaisesti kosteassa mullassa. Esimerkiksi viirivehka, saniais-sukuiset ja muut kosteikkokasvit viihtyvät erityisen hyvin muoviruukussa. Muoviruukkujen ilmanvaihtuvuus on kuitenkin heikohko ja vaatii erityistä huomiota.
Aika vaihtaa isompaan ruukkuun
Keväisin, juuri ennen kasvukauden alkua helmi-maaliskuussa, on aika tarkistaa mullan ja ruukun vaihdon tarve. Ahtaaksi käynyt ruukku vaihdetaan isompaan, irtomulta kopsutellaan pois ja ruukkuun lisätään lisää kasville sopivaa kasvualustaa. Sopiva ruukku on reunoilta noin 2cm edellistä suurempi.
Juuret tarvitsevat ilmaa
Olet saattanutkin kuulla, että kasvit kannattaa istuttaa reiälliseen ruukkuun, josta ylimääräinen vesi pääsee valumaan ulos, mutta tämä liittyy myös suuresti ruukun ilmankiertoon ja juuriston hapen saantiin.
Voit varmistaa ilmankierron poraamalla ruukkun pohjaan ja reunojen alaosaan lisää reikiä. Tästä niksistä hyötyy erityisesti muoviruukuissa asuvat kasvit.
Reiälliset muoviruukut sopivat myös hyvin sisäruukuiksi isompien suojaruukkujen sisään. Jätä tuolloin myös ruukkujen väliin niin pohjalle kuin reunoille vähintään 1-2 cm ilmarako. Varmista siis, että ulkoruukku on riittävän iso ja kohota sisäruukkua esim. ruukkusoralla.
Suihkuta välillä
Kasveja kannattaa muistaa suihkutella tasaisin väliajoin. Erityisesti talvisin huoneilma on usein hyvin kuivaa, joten janoiset kasvit nauttivat päivittäisestä sumuttelusta suihkepullolla.
Huonekasvien lehtien pinnalle kertyy helposti pölyä, mikä estää niitä saamasta kaikkea mahdollista valoa. Lehdet kannattaa aina välillä pyyhkiä puhtaiksi rätillä, mutta myös sumuttelu ja kasvien suihkussa käyttäminen auttaa pyyhkimään pölyä lehtien pinnalta. Suihkutus vähentää myös tuholaisten esiintymistä kasveissa.
Paras aika kasvien suihkuttamiseen on aamuisin, sillä vesi lehtien pinnalla imitoi aamukastetta.
Lannoitteet
Huonekasveja lannoitetaan kasvukaudella helmikuusta lokakuuhuun loppuun. Valitse ravinne kasvin mukaan: esimerkiksi sitruksille ja orkideoille on omat räätälöidyt lannoitteensa. Kasvien lannoitus lopetetaan vuoden pimeimmäksi ajaksi, jolloin kasvi on lepotilassa. Poikkeus ovat talvella kukkivat kasvit, kuten syklaamit ja joulukaktus, joiden kukinnan aikaan lannoitusta jatketaan.
Voit valita joko noin viikottain kasteluveden mukana annettavan lannoitteen tai käyttää noin kuukausittain mullan sekaan laitettavia ravinnepuikkoja tai -rakeita. Puikot ja rakeet saattavat kuitenkin liueta etenkin kuivemmissa kasvupohjissa huonosti kasvin hyödynnettäväksi, jolloin hyöty jää vähäiseksi. Ne sopivat siis paremmin reilummsta kastelusta nauttiville kasveille.
Houkuttele juuristoa kasvuun
Kaatamalla lannoitteen ruukun reunoille painottaen, houkuttelet juuria leviämään ja kasvamaan laajemmin. Ole kuitenkin maltillinen annostelun kanssa; liian vahva lannoitepitoisuus polttaa juuristoa.
Merileväuute
Lannoittamisen ohella kasvit voivat hyötyä merileväuutteesta, joka tehostaa kasvin ravinneottokykyä ja lisää stressinsietoa sen sisältämien luonnollisten kasvihormonien avulla. Lannoitteista poiketen, voi ja kannattaa merileväuutetta käyttää vuoden ympäri, myös kasvin lepovaiheessa. Kasvien sumuttelu merileväuutteella höystetyllä vedellä ylläpitää myös kasvien kosteutta ja lehtien hyvinvointia tehokkaammin kuin pelkällä vedellä sumuttelu.
Kasvivalot pelastavat talvikauden
Suomen talvikauden valo-olosuhteet ovat usein trooppisista olosuhteista lähtöisin oleville viherkasveille suorastaan tuskaisat, ellei sisälämpötilaa pysty laskemaan sopivassa suhteessa valon vähenemisen kanssa. Ja harvalla on.
Siispä, samaan aikaan kun lannoittamisen tarve loppuu, hyötyy kasvi kasvivalon alla paistattelusta lokakuusta helmikuuhun, noin 12h päivässä. Huomaa, että kasvivalon alla asuvat kasvit ovat valon kiihdyttämän kasvun vuoksi janoisempia, kuin kasvivalotta talvikauden viettävät.
Hyvä kasvivalo on joko kasvun näkökulmasta energiatehokkaampi violetti tai vaaleanpunainen kasvilamppu tai kaikkia valon värejä sisältävä kirkas päivänvalolamppu.
Varsinaisten kasvilamppujen osto on helppoa, mutta mikäli toiveissasi on kirkas valkoisen valon polttimo, joudut olemaan tarkempi sen valinnassa. Huomioi tällöin sekä polttimon värilämpötila (K = kelvin), jonka tulisi vastata päivänvaloa (yli 4000), että riittävä valon määrä (lm = lumen), jonka arvon tulisi kohota vähintään 1000 yksikköön.
Helppona ratkaisuna suosittelemme lämmöllä Airam Superlux LED-lamppuja, kunhan valaisimesi kestää sen 20W. Suosi kuvullisia valaisimia, joilla saat kaiken valon kohdistettua haluamaasi suuntaan.
Minkä vinkin sinä lisäisit listalle?
Lue myös: Helpoimmat sisäilmaa puhdistavat kasvit
Ihanat kuvat ja hyödyllinen juttu! Ja mielettömän rehevä tuo sinun saniaisesi Ann-Christine. 😊
VastaaPoistaVoi miten kiva kuulla, että koit tämän hyödylliseksi! Kiitos Ulla, se onkin erityisen tärkeä kasvi minulle ja kehut ilahduttaa 😊
PoistaMoi, minkä merkkinen/mistä ostettu tuo musta kasvivaloista kertovassa osiossa oleva jalkalamppu on peräisin? :)
VastaaPoistaSe on muistaakseni jokin Jyskin jalkalamppumalli 😊
Poista